Alcantara ja Taormina
Viikonloppuna oli taas vahdinvaihto, Ullan porukka lähti ja Sini ja Wookie tulivat Soulista Helsingin ja Rooman kautta. Nyt torstaina tätä kirjoittaessani he ovat jo paluumatkalla Helsinkiin vielä noin viikoksi. Vajaassa neljässä päivässä ehdittiin kuitenkin aika paljon. Mukava kun lasten perheillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita, tulee itsekin nähtyä ympäristöä laajasti.
Sini ja Wookie ovat vegaaneja, mikä on Sisiliassa haasteellista. Kerran kokkasi Saila, kerran Sini ja Wookie, ja kaksi vegeravintolaa onnistuttiin löytämään: Acirealessa Vulcanica ja Cataniassa Plante Lab. Hyvää ruokaa, tulee varmaan käytyä toistekin, kun seuraavaksi tuleva Millan porukkakin on vegeen kallellaan. Alla kuvia Vulcanicasta. Keskellä pizza, jonka tilasin keltaisten pizzojen osastosta, tajuamatta että kyseessä oli kurpitsapitsa. En olisi tilannut jos olisin tiennyt, mutta hyvä näin: pitsa oli tosi hyvä! Oikealla huone, johon lähtiessä maksettiin. Samassa tilassa oli pitsauuni ja pitsanpaistajat työssään. Aika kuumat työolot kasöörillä. Tiistain ensimmäinen kohde oli Alcantara vajaan tunnin päässä Acirealesta luoteeseen. Kylässä sijaitsee Gole dell'Alcantara, rotko joka syntyi noin 8000 vuotta sitten, kun Etnan laavavirta kohtasi Alcantara-joen kylmän veden. Magma jähmettyi nopeasti ja muodosti jopa 25–30 metriä korkeita urkupillejä muistuttavia pylväitä. Turistisesonki on ohi ja hissi remontissa, joten ainoa keino päästä rotkoa katsomaan oli käppäillä pitkin portaita. 450 askelmaa, valisti kyltti sisäänkäynnin luona. Rohkeasti matkaan. Onneksi osoittautui, että tuo tarkoitti laskeutumisen ja nousun yhteenlaskettua porrasmäärää. Puuskuttamaan pisti silti. Oli kyllä vaikuttava ja näkemisen arvoinen. Ja vesi jäätävää -- muutamat siellä silti kahlailivat virtaa ylöspäin. Alcantarassa on muitakin luontokohteita. Kävimme vielä Le Gurne dell'Alcantarassa, jossa putoukset virtaavat Alcantara-jokeen. Karun ympäristön keskellä kauniit kukat korostuivat. Korkeita kiviportaita joutui sinnekin laskeutumaan kun oli ensin kävellyt kivikkoista polkua pitkin hyvän matkaa appelsiinilehtojen ohitse. Kaikki tuo liikunta kehitti hyvän ruokahalun, jota tyydytimme Francavillan kylän ravintolassa. Ei paljon asiakkaita, lähinnä me ja kylän pappi. Ketsuppi tarjoiltiin hauskasti pikkuisissa ostoskärryissä ja sitä oli kerrankin riittävästi. Vajaan tunnin matkan päästä Alcantarasta on rannikolla Taormina, jetsetin legendaarinen kohtauspaikka, jonne vielä hyvin ehdimme -- kierrettyämme sairaalan kun käännyimme liian aikaisin reitiltä. Tunsi kuitenkin itsensä kokeneeksi matkailijaksi, kun saattoi tuumia, että Taormina on ihan entisellään. :) Vietimme siellä pari yötä vuosi sitten Sisilian kiertomatkallamme. Saila muisti hyvin mm. sen, minkä sivukadun varrella kaupungin ainoa ruokakauppa sijaitsee. Muita sieviä, somia ja kalliita kauppoja on sitten yllin kyllin. Ja turisteja! Jos kaupungin kapeinta kujaa, Vicolo Strettoa, olisi halunnut kavuta ylöspäin, olisi joutunut kulkemaan kylkimyyryä. Taorminan kävijöitä ennen ja nyt. Vasemmassa kuvamontaasissa Audrey Hepburn ja Gregory Peck Taorminan elokuvajuhlilla. Ilta ehti ennen kuin kotiuduttiin. Taorminassa nähtiin vielä kaunis auringonlasku Etnan taakse. Etnalle sitten matkamme suuntautuikin keskiviikkona. Maanantain myrskytuulet olivat nostattaneet Sisilian ja Maltan välillä ennätyskorkean aallokon, 16.6 metrisiä aaltoja. Etnan ylärinteille ne olivat tuoneet talven ensimmäisen lumipeitteen. Sini ja Wookie kiersivät perinteiseen tapaan Silvestrin kraaterin. Wookie, tottunut vuorille kapuaja, kipusi reippaasti myös vastapäiselle kukkulalle, jonka rinne on jyrkempi kuin kuva kertoo. Sen päältä näkyy Silvestri yläilmoista, samoin kahvila, jossa me muut osan aikaa lämmittelimme. Etnalla oli nimittäin tälläkin kertaa todella kylmä. Olin iloinen, että Saila oli pakannut minulle hansikkaat mukaan. Pipoa ei ollut, mutta sekin tuntui flunssan loppuvaiheessa tarpeelliselta ja tarttui kahvilan puodista mukaan. Etnan eteläinen portti Rifugio Sapienza on 1900 metrin korkeudessa, joten sinne ajellessa korvat plompsahtelevat. Teki eetvarttia kun pää oli vielä räkäinen. Nyt tauti on jo selätetty. Etnalta ajelimme Cataniaan lounaalle. Sen jälkeen ehdimme ennen pimeän tuloa katsastaa vielä Palazzo Biscarin, joka on UNESCON maailmanperintökohde. Yksityistä barokkipalatsia alettiin rakentaa vuoden 1693 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Palatsissa asuvat sen Paternò Castello -sukuun kuuluvat omistajat, jotka joskus myös itse esittelevät yleisölle avoimia saleja. Yksi omistajista varmaan kuvassa vasemmalla, päätellen siitä, että hepun koira kuljeskeli suuressa salissa vapaana kuin kotonaan. Musiikkisali oli upea, sen keskellä katossa oli parveke, josta lapset saattoivat kuunnella musiikkiesityksiä. Parvekkeelle noustiin pitkin arkkitehdin suunnittelemia rautaisia kierreportaita. Salin viereinen parveke oli mittava ja kulta kimalsi niissä muutamassa salissa, jotka olivat yleisölle avoinna. Ihan OK kämppä Catanian historiallisessa keskustassa. Muuta tapahtunutta: sain ensimmäisen parkkisakon! En ole moisiin Suomessa tottunut, joten en tiedä miten pitkiä tiketit siellä ovat, mutta tämä oli ainakin mittava. Lopussa on ohjeistettuna monta tapaa, miten sakon voi maksaa. En käyttänyt niistä mitään vaan Elion suosituksesta suoritin maksun läheisessä Tabaccheriassa. Homma hoitui sisilialaisen sujuvasti. Kaksi henkilökunnan jäsentä (kun enempää ei puljussa ollut) ihmetteli tikettiä aikansa, seurasi pari puhelinsoittoa jonnekin sen varmistamiseksi, voinko tosiaan maksaa sakon siellä, sitten naputtelua päätteelle, ja voilà, ei kun luottokorttia esiin. Miksi sain sakon? Kuvassa parkkipaikkamme parvekkeelta kuvattuna. Kadun suuntaiset paikat ovat aina täynnä, niistä ei ole iloa. Viistopaikat ovat ne joissa käytännössä pysäköin. Nekin ovat usein täynnä. Automme on kuvassa alimmaisena, mutta jos tilaa ei ole, pysäköin tilapäisesti kadun suuntaisesti alareunassa näkyvän jätteidenkeräyspisteen eteen ja siirrän myöhemmin lailliseen paikkaan kun parvekkeelta näen sellaisen vapautuneen. Roskiksen edessä on keltainen viiva, joten kiellettyä siihen pysäköinti toki on, mutta kaikki niin tekevät jatkuvasti. Nyt innokas poliisimies oli saanut virkaintoisuuskohtauksen; sakotettavia riitti.
Torstaina herättiin kovimpaan sateeseen mitä matkan aikana on koettu, vettä tuli kaatamalla. Motarille menevä liittymä oli muuttunut järveksi, mutta hyvin meidän iso kaaramme siinä ui. Syksy on Sisilian sateisinta aikaa, joten sateisiin saa varautua jatkossakin. Sade jatkui taas perjantaiaamuna.
Vielä muutama potretti: minä valokuvaaja Alcantarassa; minä ja Oscar Wilde Taorminassa; minä ja Elio kämpillä. Ja Sailan sarja: Saila Alcantaran polulla ja portilla; Saila Silvestrin kahvilan edessä. Ja ihan vihoviimeiseksi kuva Francavillen ravintolasta. Tällaisessa paperipussissa on tavallista tuoda pöytään aterimet ja lautasliina. Tässä ravintolassa oli keksitty näppärä viihdyke: pusseihin oli painettu ruokailuun ja elämään liittyviä lausahduksia ja sananparsia. Tässä lauseita pääosin Googlen kääntäminä ja tulkitsemina.
• NON METTER BOCCA DOVE NON TI TOCCA • Älä työnnä nokkaasi asioihin, jotka eivät sinulle kuulu.
• Se non è zuppa è pan bagnato • Jos se ei ole keittoa, se on kostutettua leipää. (Tarkoittaa: "Sama se on, kumpikin käy" tai "Aivan sama asia eri paketissa".)
• Piatto ricco mi ci ficco • Kun tarjolla on rikas/runsas lautasellinen, minä hyppään mukaan. (Käytetään kuvaamaan tilaisuuteen tarttumista, kun jotain hyvää on tarjolla.)
• TRA BOCCA E BOCCONE CI VUOL PROPORZIONE • Suun ja suupalan välillä on oltava oikea suhde. (Tarkoittaa: Älä haukkaa liian suurta palaa; suhteellisuudentaju on tärkeää.)
• Mangiare è una necessità, Mangiare intelligentemente è un'arte • Syöminen on välttämättömyys, älykkäästi syöminen on taidetta.
• Tutto ciò che è proibito è boccon dell'appetito • Kaikki mikä on kiellettyä, on ruokahalua herättävä suupala. (Vastaa suomalaista sanontaa: "Kielletty hedelmä on makein".)
• L'appetito è la miglior salsa che ci sia • Nälkä on paras kastike.
• La massaia canterina fa più allegra la cucina • Laulelevan emännän keittiö on iloisempi.
• Dopo i confetti escono i difetti • Häämakeisten jälkeen paljastuvat viat. (Tarkoittaa, että häiden ja kuherruskuukauden jälkeen arki alkaa ja kumppanin viat tulevat esiin.)
• Di sola acqua e pan campa male anche un can • Pelkällä vedellä ja leivällä koirakin elää huonosti.
• La tavola ospitale fa da confessionale • Vieraanvarainen pöytä toimii ripittäytymispaikkana. (Ruokapöydässä ja hyvän ruoan äärellä ihmiset avautuvat ja kertovat salaisuutensa.)
• L'animo avvilito perde l'appetito • Masentunut mieli menettää ruokahalunsa.
• Ogni lustro si cambia gusto • Joka viides vuosi maku muuttuu. (Viittaa siihen, kuinka ihmisen mieltymykset muuttuvat iän myötä.)
• BACCO, TABACCO E VENERE, RIDUCONO L'UOMO IN CENERE • Bacchus (viini), tupakka ja Venus (rakkaus/naiset) muuttavat miehen tuhkaksi.
• Spreco in cucina povertà vicina • Tuhlaus keittiössä tietää köyhyyttä talossa.
• Chi non ha voglia di lavorare si vergogni di mangiare • Kenellä ei ole halua tehdä työtä, hävetköön syömistä.
• FAGIOLO A FAGIOLO, SI RIEMPIE IL PAIOLO • Papu pavulta pata täyttyy. (Vastaa suomalaista: "Pienistä puroista kasvaa suuri virta".)
• Finché durano pane e vino, si può ridere del destino • Niin kauan kuin leipää ja viiniä riittää, voi kohtalolle nauraa.
• Il cibo gradito è meglio digerito • Mieluinen ruoka sulaa paremmin.
• Chi va a letto senza cena, tutta notte si dimena • Joka menee nukkumaan ilman illallista, pyörii ja hyörii koko yön.
• La bellezza non fa bollir la pentola • Kauneus ei saa pataa kiehumaan. (Tarkoittaa, ettei pelkällä ulkonäöllä elä tai elätä itseään.)
• troppo piena brutti sogni mena • Liian täysi (vatsa) tuo mukanaan pahoja unia.
• La botte dà il vino che contiene • Tynnyristä saa vain sellaista viiniä, mitä siellä on sisällä. (Tarkoittaa, että ihmisestä saa irti vain sitä, mitä hänessä todella on; luonnetta ei voi teeskennellä.)
Hyvää viikonloppua!
Sini ja Wookie ovat vegaaneja, mikä on Sisiliassa haasteellista. Kerran kokkasi Saila, kerran Sini ja Wookie, ja kaksi vegeravintolaa onnistuttiin löytämään: Acirealessa Vulcanica ja Cataniassa Plante Lab. Hyvää ruokaa, tulee varmaan käytyä toistekin, kun seuraavaksi tuleva Millan porukkakin on vegeen kallellaan. Alla kuvia Vulcanicasta. Keskellä pizza, jonka tilasin keltaisten pizzojen osastosta, tajuamatta että kyseessä oli kurpitsapitsa. En olisi tilannut jos olisin tiennyt, mutta hyvä näin: pitsa oli tosi hyvä! Oikealla huone, johon lähtiessä maksettiin. Samassa tilassa oli pitsauuni ja pitsanpaistajat työssään. Aika kuumat työolot kasöörillä. Tiistain ensimmäinen kohde oli Alcantara vajaan tunnin päässä Acirealesta luoteeseen. Kylässä sijaitsee Gole dell'Alcantara, rotko joka syntyi noin 8000 vuotta sitten, kun Etnan laavavirta kohtasi Alcantara-joen kylmän veden. Magma jähmettyi nopeasti ja muodosti jopa 25–30 metriä korkeita urkupillejä muistuttavia pylväitä. Turistisesonki on ohi ja hissi remontissa, joten ainoa keino päästä rotkoa katsomaan oli käppäillä pitkin portaita. 450 askelmaa, valisti kyltti sisäänkäynnin luona. Rohkeasti matkaan. Onneksi osoittautui, että tuo tarkoitti laskeutumisen ja nousun yhteenlaskettua porrasmäärää. Puuskuttamaan pisti silti. Oli kyllä vaikuttava ja näkemisen arvoinen. Ja vesi jäätävää -- muutamat siellä silti kahlailivat virtaa ylöspäin. Alcantarassa on muitakin luontokohteita. Kävimme vielä Le Gurne dell'Alcantarassa, jossa putoukset virtaavat Alcantara-jokeen. Karun ympäristön keskellä kauniit kukat korostuivat. Korkeita kiviportaita joutui sinnekin laskeutumaan kun oli ensin kävellyt kivikkoista polkua pitkin hyvän matkaa appelsiinilehtojen ohitse. Kaikki tuo liikunta kehitti hyvän ruokahalun, jota tyydytimme Francavillan kylän ravintolassa. Ei paljon asiakkaita, lähinnä me ja kylän pappi. Ketsuppi tarjoiltiin hauskasti pikkuisissa ostoskärryissä ja sitä oli kerrankin riittävästi. Vajaan tunnin matkan päästä Alcantarasta on rannikolla Taormina, jetsetin legendaarinen kohtauspaikka, jonne vielä hyvin ehdimme -- kierrettyämme sairaalan kun käännyimme liian aikaisin reitiltä. Tunsi kuitenkin itsensä kokeneeksi matkailijaksi, kun saattoi tuumia, että Taormina on ihan entisellään. :) Vietimme siellä pari yötä vuosi sitten Sisilian kiertomatkallamme. Saila muisti hyvin mm. sen, minkä sivukadun varrella kaupungin ainoa ruokakauppa sijaitsee. Muita sieviä, somia ja kalliita kauppoja on sitten yllin kyllin. Ja turisteja! Jos kaupungin kapeinta kujaa, Vicolo Strettoa, olisi halunnut kavuta ylöspäin, olisi joutunut kulkemaan kylkimyyryä. Taorminan kävijöitä ennen ja nyt. Vasemmassa kuvamontaasissa Audrey Hepburn ja Gregory Peck Taorminan elokuvajuhlilla. Ilta ehti ennen kuin kotiuduttiin. Taorminassa nähtiin vielä kaunis auringonlasku Etnan taakse. Etnalle sitten matkamme suuntautuikin keskiviikkona. Maanantain myrskytuulet olivat nostattaneet Sisilian ja Maltan välillä ennätyskorkean aallokon, 16.6 metrisiä aaltoja. Etnan ylärinteille ne olivat tuoneet talven ensimmäisen lumipeitteen. Sini ja Wookie kiersivät perinteiseen tapaan Silvestrin kraaterin. Wookie, tottunut vuorille kapuaja, kipusi reippaasti myös vastapäiselle kukkulalle, jonka rinne on jyrkempi kuin kuva kertoo. Sen päältä näkyy Silvestri yläilmoista, samoin kahvila, jossa me muut osan aikaa lämmittelimme. Etnalla oli nimittäin tälläkin kertaa todella kylmä. Olin iloinen, että Saila oli pakannut minulle hansikkaat mukaan. Pipoa ei ollut, mutta sekin tuntui flunssan loppuvaiheessa tarpeelliselta ja tarttui kahvilan puodista mukaan. Etnan eteläinen portti Rifugio Sapienza on 1900 metrin korkeudessa, joten sinne ajellessa korvat plompsahtelevat. Teki eetvarttia kun pää oli vielä räkäinen. Nyt tauti on jo selätetty. Etnalta ajelimme Cataniaan lounaalle. Sen jälkeen ehdimme ennen pimeän tuloa katsastaa vielä Palazzo Biscarin, joka on UNESCON maailmanperintökohde. Yksityistä barokkipalatsia alettiin rakentaa vuoden 1693 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Palatsissa asuvat sen Paternò Castello -sukuun kuuluvat omistajat, jotka joskus myös itse esittelevät yleisölle avoimia saleja. Yksi omistajista varmaan kuvassa vasemmalla, päätellen siitä, että hepun koira kuljeskeli suuressa salissa vapaana kuin kotonaan. Musiikkisali oli upea, sen keskellä katossa oli parveke, josta lapset saattoivat kuunnella musiikkiesityksiä. Parvekkeelle noustiin pitkin arkkitehdin suunnittelemia rautaisia kierreportaita. Salin viereinen parveke oli mittava ja kulta kimalsi niissä muutamassa salissa, jotka olivat yleisölle avoinna. Ihan OK kämppä Catanian historiallisessa keskustassa. Muuta tapahtunutta: sain ensimmäisen parkkisakon! En ole moisiin Suomessa tottunut, joten en tiedä miten pitkiä tiketit siellä ovat, mutta tämä oli ainakin mittava. Lopussa on ohjeistettuna monta tapaa, miten sakon voi maksaa. En käyttänyt niistä mitään vaan Elion suosituksesta suoritin maksun läheisessä Tabaccheriassa. Homma hoitui sisilialaisen sujuvasti. Kaksi henkilökunnan jäsentä (kun enempää ei puljussa ollut) ihmetteli tikettiä aikansa, seurasi pari puhelinsoittoa jonnekin sen varmistamiseksi, voinko tosiaan maksaa sakon siellä, sitten naputtelua päätteelle, ja voilà, ei kun luottokorttia esiin. Miksi sain sakon? Kuvassa parkkipaikkamme parvekkeelta kuvattuna. Kadun suuntaiset paikat ovat aina täynnä, niistä ei ole iloa. Viistopaikat ovat ne joissa käytännössä pysäköin. Nekin ovat usein täynnä. Automme on kuvassa alimmaisena, mutta jos tilaa ei ole, pysäköin tilapäisesti kadun suuntaisesti alareunassa näkyvän jätteidenkeräyspisteen eteen ja siirrän myöhemmin lailliseen paikkaan kun parvekkeelta näen sellaisen vapautuneen. Roskiksen edessä on keltainen viiva, joten kiellettyä siihen pysäköinti toki on, mutta kaikki niin tekevät jatkuvasti. Nyt innokas poliisimies oli saanut virkaintoisuuskohtauksen; sakotettavia riitti.
Torstaina herättiin kovimpaan sateeseen mitä matkan aikana on koettu, vettä tuli kaatamalla. Motarille menevä liittymä oli muuttunut järveksi, mutta hyvin meidän iso kaaramme siinä ui. Syksy on Sisilian sateisinta aikaa, joten sateisiin saa varautua jatkossakin. Sade jatkui taas perjantaiaamuna.
Vielä muutama potretti: minä valokuvaaja Alcantarassa; minä ja Oscar Wilde Taorminassa; minä ja Elio kämpillä. Ja Sailan sarja: Saila Alcantaran polulla ja portilla; Saila Silvestrin kahvilan edessä. Ja ihan vihoviimeiseksi kuva Francavillen ravintolasta. Tällaisessa paperipussissa on tavallista tuoda pöytään aterimet ja lautasliina. Tässä ravintolassa oli keksitty näppärä viihdyke: pusseihin oli painettu ruokailuun ja elämään liittyviä lausahduksia ja sananparsia. Tässä lauseita pääosin Googlen kääntäminä ja tulkitsemina.
• NON METTER BOCCA DOVE NON TI TOCCA • Älä työnnä nokkaasi asioihin, jotka eivät sinulle kuulu.
• Se non è zuppa è pan bagnato • Jos se ei ole keittoa, se on kostutettua leipää. (Tarkoittaa: "Sama se on, kumpikin käy" tai "Aivan sama asia eri paketissa".)
• Piatto ricco mi ci ficco • Kun tarjolla on rikas/runsas lautasellinen, minä hyppään mukaan. (Käytetään kuvaamaan tilaisuuteen tarttumista, kun jotain hyvää on tarjolla.)
• TRA BOCCA E BOCCONE CI VUOL PROPORZIONE • Suun ja suupalan välillä on oltava oikea suhde. (Tarkoittaa: Älä haukkaa liian suurta palaa; suhteellisuudentaju on tärkeää.)
• Mangiare è una necessità, Mangiare intelligentemente è un'arte • Syöminen on välttämättömyys, älykkäästi syöminen on taidetta.
• Tutto ciò che è proibito è boccon dell'appetito • Kaikki mikä on kiellettyä, on ruokahalua herättävä suupala. (Vastaa suomalaista sanontaa: "Kielletty hedelmä on makein".)
• L'appetito è la miglior salsa che ci sia • Nälkä on paras kastike.
• La massaia canterina fa più allegra la cucina • Laulelevan emännän keittiö on iloisempi.
• Dopo i confetti escono i difetti • Häämakeisten jälkeen paljastuvat viat. (Tarkoittaa, että häiden ja kuherruskuukauden jälkeen arki alkaa ja kumppanin viat tulevat esiin.)
• Di sola acqua e pan campa male anche un can • Pelkällä vedellä ja leivällä koirakin elää huonosti.
• La tavola ospitale fa da confessionale • Vieraanvarainen pöytä toimii ripittäytymispaikkana. (Ruokapöydässä ja hyvän ruoan äärellä ihmiset avautuvat ja kertovat salaisuutensa.)
• L'animo avvilito perde l'appetito • Masentunut mieli menettää ruokahalunsa.
• Ogni lustro si cambia gusto • Joka viides vuosi maku muuttuu. (Viittaa siihen, kuinka ihmisen mieltymykset muuttuvat iän myötä.)
• BACCO, TABACCO E VENERE, RIDUCONO L'UOMO IN CENERE • Bacchus (viini), tupakka ja Venus (rakkaus/naiset) muuttavat miehen tuhkaksi.
• Spreco in cucina povertà vicina • Tuhlaus keittiössä tietää köyhyyttä talossa.
• Chi non ha voglia di lavorare si vergogni di mangiare • Kenellä ei ole halua tehdä työtä, hävetköön syömistä.
• FAGIOLO A FAGIOLO, SI RIEMPIE IL PAIOLO • Papu pavulta pata täyttyy. (Vastaa suomalaista: "Pienistä puroista kasvaa suuri virta".)
• Finché durano pane e vino, si può ridere del destino • Niin kauan kuin leipää ja viiniä riittää, voi kohtalolle nauraa.
• Il cibo gradito è meglio digerito • Mieluinen ruoka sulaa paremmin.
• Chi va a letto senza cena, tutta notte si dimena • Joka menee nukkumaan ilman illallista, pyörii ja hyörii koko yön.
• La bellezza non fa bollir la pentola • Kauneus ei saa pataa kiehumaan. (Tarkoittaa, ettei pelkällä ulkonäöllä elä tai elätä itseään.)
• troppo piena brutti sogni mena • Liian täysi (vatsa) tuo mukanaan pahoja unia.
• La botte dà il vino che contiene • Tynnyristä saa vain sellaista viiniä, mitä siellä on sisällä. (Tarkoittaa, että ihmisestä saa irti vain sitä, mitä hänessä todella on; luonnetta ei voi teeskennellä.)
Hyvää viikonloppua!















Kommentit
Lähetä kommentti